/ˈkɑi̯ʋu/, [ˈkɑ̝i̯ʋu]
AlkuperäFrom kaivaa (“to dig”) + -u.
Muodotkaivu(nominative, singular) · kaivut(nominative, plural) · kaivu(accusative, nominative, singular) · kaivut(accusative, nominative, plural) · kaivun(accusative, genitive, singular) · kaivut(accusative, genitive, plural) · kaivun(genitive, singular) · kaivujen(genitive, plural) · kaivua(partitive, singular) · kaivuja(partitive, plural) · kaivussa(inessive, singular) · kaivuissa(inessive, plural) · kaivusta(elative, singular) · kaivuista(elative, plural) · kaivuun(illative, singular) · kaivuihin(illative, plural) · kaivulla(adessive, singular) · kaivuilla(adessive, plural) · kaivulta(ablative, singular) · kaivuilta(ablative, plural)