/ˈpinjɑ/, [ˈpinjɑ̝]
AlkuperäFrom Swedish pinje, from German Pinie, from Latin pinea.
- error-lua-execa female given name
“Kolehmainen tiesi, että myyjättären nimi esimerkiksi oli Pinja. Pinja oli syntynyt Pinjaksi, kasvanut itsekseen vähitellen ja ennakoivasti niin kuin kukka mukulasta. Pinja saattaisi taipua ja vähän na” — Kolehmainen knew for example that the saleswoman was named Pinja. Pinja was born a Pinja, slowly and proactively grown up by herself like a flower from a bud. Pinja could bend and even get a bit leath
Muodotpinja(nominative, singular) · pinjat(nominative, plural) · pinja(accusative, nominative, singular) · pinjat(accusative, nominative, plural) · pinjan(accusative, genitive, singular) · pinjat(accusative, genitive, plural) · pinjan(genitive, singular) · pinjojen(genitive, plural) · pinjain(genitive, plural, rare) · pinjaa(partitive, singular) · pinjoja(partitive, plural) · pinjassa(inessive, singular) · pinjoissa(inessive, plural) · pinjasta(elative, singular) · pinjoista(elative, plural) · pinjaan(illative, singular) · pinjoihin(illative, plural) · pinjalla(adessive, singular) · pinjoilla(adessive, plural) · pinjalta(ablative, singular)