/ˈsiːtin/, [ˈs̠iːt̪in]
- first-person, form-of, indicative, past, singularfirst-person singular past indicative of siittää
Muodotsiitin(nominative, singular) · siittimet(nominative, plural) · siitin(accusative, nominative, singular) · siittimet(accusative, nominative, plural) · siittimen(accusative, genitive, singular) · siittimet(accusative, genitive, plural) · siittimen(genitive, singular) · siittimien(genitive, plural) · siitinten(genitive, plural) · siitintä(partitive, singular) · siittimiä(partitive, plural) · siittimessä(inessive, singular) · siittimissä(inessive, plural) · siittimestä(elative, singular) · siittimistä(elative, plural) · siittimeen(illative, singular) · siittimiin(illative, plural) · siittimellä(adessive, singular) · siittimillä(adessive, plural) · siittimeltä(ablative, singular)