/ˈæːnːeˣ/, [ˈæːnːe̞(ʔ)]
Alkuperäääntää (“to pronounce”) + -e. Coined by Finnish author and journalist Pietari Hannikainen in 1846.
Muodotäänne(nominative, singular) · äänteet(nominative, plural) · äänne(accusative, nominative, singular) · äänteet(accusative, nominative, plural) · äänteen(accusative, genitive, singular) · äänteet(accusative, genitive, plural) · äänteen(genitive, singular) · äänteiden(genitive, plural) · äänteitten(genitive, plural) · äännettä(partitive, singular) · äänteitä(partitive, plural) · äänteessä(inessive, singular) · äänteissä(inessive, plural) · äänteestä(elative, singular) · äänteistä(elative, plural) · äänteeseen(illative, singular) · äänteisiin(illative, plural) · äänteihin(illative, plural) · äänteellä(adessive, singular) · äänteillä(adessive, plural)