/ˈemætin/, [ˈe̞mæt̪in]
AlkuperäFrom emä (“uterus”, archaic) + -tin.
Muodotemätin(nominative, singular) · emättimet(nominative, plural) · emätin(accusative, nominative, singular) · emättimet(accusative, nominative, plural) · emättimen(accusative, genitive, singular) · emättimet(accusative, genitive, plural) · emättimen(genitive, singular) · emättimien(genitive, plural) · emätinten(genitive, plural) · emätintä(partitive, singular) · emättimiä(partitive, plural) · emättimessä(inessive, singular) · emättimissä(inessive, plural) · emättimestä(elative, singular) · emättimistä(elative, plural) · emättimeen(illative, singular) · emättimiin(illative, plural) · emättimellä(adessive, singular) · emättimillä(adessive, plural) · emättimeltä(ablative, singular)