/ˈhertːɑ/, [ˈhe̞rt̪ːɑ̝]
AlkuperäBorrowed from Swedish hjärta, after German Herz; hearts were originally a German suit, the exact origin of which is not known.
- hearts, heart (playing card suit)
- heart shape (in decorative patterns, etc.)
- error-lua-execa female given name
“―Saan kai minä sanoa että Hertta?
―Suatte, sanoi Hertta ja punastui, kun ei ollut huomannut itse ehdottaa. ―Vaekka em minä tykkee siitä nimestä.
―Miksi?
―Joskus kiusoovat, kun se on lehmän nimi.
―Sitä” — ―May I call you Hertta?
―Yes you may, Hertta said and blushed for having not suggested it herself. ―Even though I don't really like that name.
―Why not?
―They pick on me, it's a cow's name.
―I didn't
“―Hei, sä oot se uus tyttö. Niin mikäs se olikaan?
―Hertta.
Oli kamalaa olla Hertta, mutta ei hän osannut keksiä mitään muutakaan. Ja hän oli äkkiä vihainen äidille ja Akelle, kun ne eivät olleet keksi” — ―Hey, you're that new girl. What were you called again?
―Hertta.
It was terrible to be a Hertta, but she couldn't come up with anything else. She was now angry at mother and Ake for not coming up with
Muodothertta(nominative, singular) · hertat(nominative, plural) · hertta(accusative, nominative, singular) · hertat(accusative, nominative, plural) · hertan(accusative, genitive, singular) · hertat(accusative, genitive, plural) · hertan(genitive, singular) · herttojen(genitive, plural) · herttain(genitive, plural, rare) · herttaa(partitive, singular) · herttoja(partitive, plural) · hertassa(inessive, singular) · hertoissa(inessive, plural) · hertasta(elative, singular) · hertoista(elative, plural) · herttaan(illative, singular) · herttoihin(illative, plural) · hertalla(adessive, singular) · hertoilla(adessive, plural) · hertalta(ablative, singular)