/ˈilmɑn/, [ˈilmɑ̝n]
AlkuperäFrom Proto-Finnic *ilman; the instructive or genitive singular of ilma.
- without
“ilman rahaa” — without money
“Voiko kaivostoimintaa kehittää ilman että ympäristölle aiheutuu haittaa?” — Is it possible to develop mining industry without causing harm to the environment?
- without
“Selviän ilmankin.” — I can do without.
- form-of, genitive, singulargenitive singular of ilma