/ˈkoi̯tos/, [ˈko̞i̯t̪o̞s̠]
Alkuperäkoittaa (dialectal and/or colloquial variant of koettaa (“to try”)) + -os
- tribulation, fight, trial
Muodotkoitos(nominative, singular) · koitokset(nominative, plural) · koitos(accusative, nominative, singular) · koitokset(accusative, nominative, plural) · koitoksen(accusative, genitive, singular) · koitokset(accusative, genitive, plural) · koitoksen(genitive, singular) · koitosten(genitive, plural) · koitoksien(genitive, plural) · koitosta(partitive, singular) · koitoksia(partitive, plural) · koitoksessa(inessive, singular) · koitoksissa(inessive, plural) · koitoksesta(elative, singular) · koitoksista(elative, plural) · koitokseen(illative, singular) · koitoksiin(illative, plural) · koitoksella(adessive, singular) · koitoksilla(adessive, plural) · koitokselta(ablative, singular)