/ˈkuːlːɑˣ/, [ˈkuːlːɑ̝(ʔ)]
AlkuperäFrom Proto-Finnic *kuuldak (compare Estonian kuulma), from Proto-Finno-Ugric *kuwle- (compare Northern Sami gullat, Moksha кулемс (kulems), Eastern Mari колаш (kolaš), Northern Mansi хӯлуӈкве (hūluňkve), Hungarian hall).
- ambitransitiveto hear (perceive through hearing)
“En kuullut herätyskelloa aamulla.” — I didn't hear the alarm clock in the morning.
“Kuuletko vielä heinäsirkkojen sirityksen?” — Can you still hear (the chirping of) crickets?
- ambitransitiveto hear (receive information about; to come to learn of)
“Oletko kuullut mitä naapurille kävi?” — Have you heard what happened to the neighbor?
“Kuulin, että hän kaatui moottoripyörällä.” — I heard he fell over on his motorcycle.
“Kuulin uutisen radiosta.” — I heard the news on the radio.
- intransitiveto hear of with elative (to become aware of something through second-hand knowledge)
“Pahoittelen, kaveri, en ole koskaan kuullut(kaan) sinusta.” — Sorry buddy, I've never (even) heard of you.
- ambitransitiveto hear (listen to (a person, case) in a court of law)
“Lääkäriä kuullaan todistajana doping-oikeudenkäynnissä.” — The doctor will be heard as a witness in the doping trial.
“Saako velan ehtoja muuttaa takaajaa kuulematta?” — Can the terms of a debt be modified without consulting the surety?
- transitiveto listen to
“Tämä ei ole kuulkaa leikin asia!” — Listen, this is no joking matter!
“Kuulepas nyt, hyvä ystävä...” — Listen (to me) now, dear friend...
- adessive, form-of, singularadessive singular of kuu
Muodotkuulen(first-person, indicative, present, singular) · en kuule(first-person, indicative, negative, present, singular) · olen kuullut(first-person, indicative, perfect, singular) · en ole kuullut(first-person, indicative, negative, perfect, singular) · kuulet(indicative, present, second-person, singular) · et kuule(indicative, negative, present, second-person, singular) · olet kuullut(indicative, perfect, second-person, singular) · et ole kuullut(indicative, negative, perfect, second-person, singular) · kuulee(indicative, present, singular, third-person) · ei kuule(indicative, negative, present, singular, third-person) · on kuullut(indicative, perfect, singular, third-person) · ei ole kuullut(indicative, negative, perfect, singular, third-person) · kuulemme(first-person, indicative, plural, present) · emme kuule(first-person, indicative, negative, plural, present) · olemme kuulleet(first-person, indicative, perfect, plural) · emme ole kuulleet(first-person, indicative, negative, perfect, plural) · kuulette(indicative, plural, present, second-person) · ette kuule(indicative, negative, plural, present, second-person) · olette kuulleet(indicative, perfect, plural, second-person) · ette ole kuulleet(indicative, negative, perfect, plural, second-person)