/ˈlæːkeˣ/, [ˈlæːk̟e̞(ʔ)]
Alkuperälääkitä (“to medicate”) + -e
- medicine (substance), remedy, drug
Muodotlääke(nominative, singular) · lääkkeet(nominative, plural) · lääke(accusative, nominative, singular) · lääkkeet(accusative, nominative, plural) · lääkkeen(accusative, genitive, singular) · lääkkeet(accusative, genitive, plural) · lääkkeen(genitive, singular) · lääkkeiden(genitive, plural) · lääkkeitten(genitive, plural) · lääkettä(partitive, singular) · lääkkeitä(partitive, plural) · lääkkeessä(inessive, singular) · lääkkeissä(inessive, plural) · lääkkeestä(elative, singular) · lääkkeistä(elative, plural) · lääkkeeseen(illative, singular) · lääkkeisiin(illative, plural) · lääkkeihin(illative, plural) · lääkkeellä(adessive, singular) · lääkkeillä(adessive, plural)