/ˈliu̯.oteˣ/, [ˈliu̯.o̞t̪e̞(ʔ)]
Alkuperäliuottaa (“to dissolve”) + -e
- solvent (fluid that dissolves a solid, liquid, or gaseous solute, resulting in a solution)
Muodotliuote(nominative, singular) · liuotteet(nominative, plural) · liuote(accusative, nominative, singular) · liuotteet(accusative, nominative, plural) · liuotteen(accusative, genitive, singular) · liuotteet(accusative, genitive, plural) · liuotteen(genitive, singular) · liuotteiden(genitive, plural) · liuotteitten(genitive, plural) · liuotetta(partitive, singular) · liuotteita(partitive, plural) · liuotteessa(inessive, singular) · liuotteissa(inessive, plural) · liuotteesta(elative, singular) · liuotteista(elative, plural) · liuotteeseen(illative, singular) · liuotteisiin(illative, plural) · liuotteihin(illative, plural) · liuotteella(adessive, singular) · liuotteilla(adessive, plural)
Lähde: Wiktionary