/ˈsyːteˣ/, [ˈs̠yːt̪e̞(ʔ)]
Alkuperäsyyttää (“to accuse, charge, indict”) + -e. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1851.
- charge, accusation, indictment
“asettaa syytteeseen” — to press charges (against), prosecute, accuse, charge, indict
“luopua syytteestä” — to drop charges
“vapauttaa syytteestä” — to waive charges against, acquit, exonerate, exculpate
Muodotsyyte(nominative, singular) · syytteet(nominative, plural) · syyte(accusative, nominative, singular) · syytteet(accusative, nominative, plural) · syytteen(accusative, genitive, singular) · syytteet(accusative, genitive, plural) · syytteen(genitive, singular) · syytteiden(genitive, plural) · syytteitten(genitive, plural) · syytettä(partitive, singular) · syytteitä(partitive, plural) · syytteessä(inessive, singular) · syytteissä(inessive, plural) · syytteestä(elative, singular) · syytteistä(elative, plural) · syytteeseen(illative, singular) · syytteisiin(illative, plural) · syytteihin(illative, plural) · syytteellä(adessive, singular) · syytteillä(adessive, plural)