/ˈtyːne/, [ˈt̪yːne̞]
Alkuperä19th-century coinage from a dialectal form of tyyni (“calm”).
- error-lua-execa female given name from Finnish popular in early 20th century
“―Tyyne Taivas Ilona, minä sanoin Seijan kysyessä, mitä tuolle pannaan nimeksi.
―Ohoh, mikä se semmoinen nimi on, Seija pällisteli maha lontollaan.
―Se on juuri tämän lapsen nimi, vastasin juhlavasti. ” — ―Tyyne Taivas Ilona, I replied when Seija asked what the name should be.
―Oh wow, what kind of a name is that, Seija ogled with her stomach curled inwards.
―Just the name this child will have, I respo
“Ja kaikesta siitä syntyisi huolettomia epäneuroottisia lapsia, joilla olisi vanhahtavat nimet: Väinö ja Salme tai Tyyne ja Vilho.” — And despite that careless non-neurotic children would be born, with old-fashioned names: Väinö and Salme or Tyyne and Vilho.
“Tyynellä oli ihmeellinen kyky pysyä pahimmissakin tilanteissa nimensä mukaisesti tyynenä.” — Tyyne had the remarkable ability to stay calm, as her name suggests, even in the toughest situations.
- error-lua-execThe letter T in the Finnish spelling alphabet.
MuodotTyyne(nominative, singular) · Tyynet(nominative, plural) · Tyyne(accusative, nominative, singular) · Tyynet(accusative, nominative, plural) · Tyynen(accusative, genitive, singular) · Tyynet(accusative, genitive, plural) · Tyynen(genitive, singular) · Tyynejen(genitive, plural) · Tyynein(genitive, plural, rare) · Tyyneä(partitive, singular) · Tyynejä(partitive, plural) · Tyynessä(inessive, singular) · Tyyneissä(inessive, plural) · Tyynestä(elative, singular) · Tyyneistä(elative, plural) · Tyyneen(illative, singular) · Tyyneihin(illative, plural) · Tyynellä(adessive, singular) · Tyyneillä(adessive, plural) · Tyyneltä(ablative, singular)
Lähde: Wiktionary